Haitat

Mihin tulee varautua harkittaessa kukon kastraatiota

Terveydelliset ja ulkoiset riskit

Kukon, kuten lähes minkä tahansa uroseläimen kastraatio altistaa ylipainolle. Ylipaino rasittaa muun muassa linnun niveliä, sydän- ja verenkiertoelimistöä sekä hengityselimistöä, ja aiheuttaa maksan rasvoittumista.

Ylipainon välttämiseksi kapuunin painoa on seurattava, sillä tulee olla riittävästi tilaa liikkua ja tarvittaessa sille annettavan ravinnon määrää ja/tai energiapitoisuutta on vähennettävä.

Kapuuneiden kosmeettisia eroja kukkoihin verrattuna ovat harjan ja heltan surkastuminen ja ei-niin-koreileva sulkapeite kuten kukolla. Lisäksi kapuunit eivät puolusta kanoja vaaroilta kuten kanatarhaan tunkeutuvilta eläimiltä kuin kukot. Jos parveen halutaan saada tipuja, tulee kanoille jättää ainakin yksi hedelmällinen kukko.

Kirurgiset ja anestesiologiset riskit

Useimmilla kotieläiminä tai lemmikkeinä pidettävillä nisäkäslajeilla kastraatio on eläinlajin koosta ja yksilön iästä riippuen melko yksinkertainen kirurginen toimenpide, koska tavallisesti kivekset sijaitsevat vatsaontelon ulkopuolella kivespussissa. Linnuilla sen sijaan kivekset sijaitsevat ruumiinontelossa munuaisten yläosan tuntumassa selkärangan molemmin puolin. Kivesten poisto linnuilla muistuttaa siis enemmän munasarjojen poistoa nisäkäslajeilla. Toisaalta nisäkkään munasarjat ovat yleensä turvallisen kaukana sydämen alapuolisista valtasuonista (alaonttolaskimo ja laskeva aortta), kun taas linnuilla nämä suonet voivat olla millimetrien päässä kiveksistä. Kiveksiä poistaessa on riski osua näihin suoniin ja aiheuttaa kuolemaan johtava verenvuoto. Toisaalta nisäkkäisiin verrattuna lintujen iho parantuu yleensä nopeammin ja leikkaushaavainfektion riski on pienempi tavallista operaationaikaista hygieniaa noudatettaessa.

Parhaassa kastraatioiässä eli noin 4 - 12  viikon ikäisillä kukkopojilla kivekset ovat vielä hyvin pienet - koko vaihtelee iästä ja yksilöstä riippuen pienestä herneestä suureen papuun. Lisäksi kiveksiä ympäröivät ja kannattelevat ligamentit, verisuonet ja siemennuora ovat hyvin ohuita, mikä helpottaa kivesten poistoa huomattavasti. Toisaalta pienet kivekset ovat myös hyvin hauraat, jolloin riski kiveksen repeämiselle ja palan kiveskudosta jäämiselle vatsaonteloon on kohtalainen. Vatsaonteloon jäänyt kiveksen pala jatkaa pientä testosteronintuottoa, jolloin epäonnistuneella kapuunilla jää esiintymään lievää kukkomaista käytöstä ja ulkonäköä.

Kukkonuorikosta poiketen sukukypsän kukon kivekset ovat yleensä muiden sisäelinten kokoon nähden suhteettoman suuret. Ruumiinontelon elimet ovat tiiviisti toisiaan vasten, kivestä ruokkiva verisuoni on paksu, rakenteet ovat hauraita ja erityinen hengityselimistön ilmapussijärjestelmä aiheuttaa kukon kastraatiossa omat haasteensa. Sukukypsän kukon kastraatio on kivesten suuren koon vuoksi erittäin vaativa ja riskialtis toimenpide. Kuolleisuus leikkauksessa on hyvin suuri, joissain tutkimuksissa jopa 50 %. Harmillisesti juuri ne aggressiivisimmat kukot eli eniten kastraatiota tarvitsevat ovat usein varustettu suurimmilla kiveksillä.

Vaikka 4 - 12 viikon ikäisillä kukkopojilla itse operaatio on verisuonten varomista lukuunottamatta teknisesti melko yksinkertainen, lintujen anestesia eli nukutus on vaativampaa kuin nisäkkäillä. Maailmalla kukkopoikien kastraatio tehdään useimmiten ilman nukutusta ja kivunlievitystä, mikä poistaa anestesiaan liittyvät riskit. Suomessa eläimen ruumiinonteloon ulottuva kirurgia ilman riittävää nukutusta ja kivunlievitystä ei ole sallittua.

Kaikilla eläimillä anestesia-aineet vaikuttavat elämää ylläpitävien sydän- ja verenkiertoelimistön ja hengityselimistön toimintaan. Lintujen anestesian haasteet verrattuna nisäkkäisiin voidaan jakaa kahteen osaan: anatomis-fysiologiset tekijät ja reaktiot lääkeaineisiin. Anatomisia haasteita tuottaa muun muassa:
* Jäykkä henkitorvi - suurempi vaurioitumisriski intuboidessa eli hengitysputkea laittaessa.
* Jäykät keuhkot - eivät laajene sisäänhengittäessä kuten nisäkkäillä, vaan ilma laajentaa sisäänhengittäessä ilmapusseja kulkien samalla keuhkojen läpi. Kun nisäkkään hengitys pysähtyy, keuhkot toimivat hetken happivarastona kunnes niidenkin happi on kulutettu, mutta linnuilla keuhkoihin ei "mahdu" happea varastoon vaan hapen liikkuminen verenkiertoon vaatii ilman jatkuvaa virtausta eli hengitysliikkeitä.
* Pallean puuttuminen - tehokas hengitys vaatii sen että rintalasta ja kylkiluut pääsevät laajentamaan ruumiinonteloa ja sitä kautta ilmapusseja (alipaine vetää ilman sisään).
* Lämmönsäätelyn erot - lintujen nisäkkäitä korkeampi perusruumiinlämpö, anestesian aiheuttama vähentynyt lämmöntuotto ja pienen eläimen suuremman ulkopinta-alan edistämä lämmönhukka altistavat linnun hypotermialle eli vaarallisen alhaiselle ruumiinlämmölle anestesian aikana.
* Piilevät sairaudet - lintujen sydän- ja keuhkosairauksia on sairauden alkuvaiheessa todella hankala huomata, ja anestesian aiheuttama rasite voi olla kohtalokas tällaiselle eläimelle.

Anestesia-aineiden vaikutuksissa on huomattavia vaihteluita paitsi nisäkkäiden ja lintujen, myös eri lintulajien ja jopa lajin sisällä rotujen ja yksilöiden välillä. Tutkimuksia eri anesteettien ja kipulääkkeiden vaikutuksista linnuilla on vain murto-osa nisäkkäillä tehtyihin tutkimuksiin verrattuna. Tiedon puute lisää riskejä, koska vaikka jokin lääkeaine tietyllä annoksella olisi turvallinen ja tehokas nisäkkäillä tai esimerkiksi amatsoninpapukaijalla, se saattaa olla vaarallinen ja/tai tehoton kanoilla. Useimmiten vaarat liittyvät anestesia-aineiden sydäntä, verenkiertoa ja hengitystä lamaaviin haittavaikutuksiin. Valoa on onneksi tunnelin päässä, sillä uunituoreita tutkimustuloksia useiden erilaisten nukutusaineiden ja kipulääkkeiden vaikutuksista ja tehosta muun muassa kanoilla on tullut viimeisen kahden vuoden aikana lupaavaa tahtia. Tieto lisää turvallisuutta.

Yhteenveto kukon kastraation mahdollisista riskeistä ja haitoista:

- Anestesiakuolleisuus suurempi kuin tavallisilla kotieläimenä pidettävillä nisäkäslajeilla
- Leikkauksenaikainen verenvuoto, varsinkin sukukypsillä kukoilla
- Kivesten poiston osittainen epäonnistuminen (kiveskudosta jää vatsaonteloon)
- Ilman kertyminen ruumiinonteloon leikkauksen jälkeen (voi kestää 1 - 3 viikkoa)
- Terveydelle haitallinen painonnousu
- Ulkonäkö
- Ei suojele kanoja
- Ei jatka sukua